Viimeisimmät | Page-1

Akvaarion hoito ja kalojen valinta

Akvaarioita on monenlaisia, mutta niiden perushoito on jokseenkin samanlaista. Merivesiakvaarioihin ja murtovesiakvaarioihin ei puututa tässä nyt sen enempää, kuin että todetaan niiden olemassaolo.

Biotooppiakvaario on pienoisjäljitelmä esim. jonkin tietyn joen mutkasta siirrettynä akvaarioon. Silloin akvaariossa ei ole muita kasveja, kaloja ja eliöitä kuin tuosta yhdestä paikasta ja akvaarioon on pyritty luomaan mahdollisimman tarkasti samat olosuhteet kuin alkuperäisessä paikassa.

Geotooppiakvaarion kalat ja kasvit taas ovat kaikki kotoisin samasta maanosasta keskenään.

Lajiakvaariossa toimitaan yhden lajin ehdoilla ja sille on pyritty luomaan mahdollisimman tarkasti sen luonnollisia olosuhteita vastaavat olot. Lajiakvaariossa ei ole kuin yhtä kalalajia.

Seura-akvaario on se kaikkein yleisin akvaariotyyppi. Seura-akvaarion kalat ja kasvit valitaan yleensä ulkonäön ja mielenkiintoisen käyttäytymisen perusteella ja riittää kunhan ne tulevat toimeen samanlaisissa vesiolosuhteissa, eivätkä vahingoita toisiaan.

Akvaarion koko vaikuttaa luonnollisestikin paljon siihen, minkälaisia kaloja siellä voidaan pitää.

Yleensä onkin suositeltavaa ensin tutustua hiukan siihen minkälaisia kaloja on, ja valita akvaario sitten kalojen vaatimusten mukaan. Lisäksi mitä suurempi akvaario on, sitä vakaampi ympäristö se on kaloille, sitä enemmän se antaa valinnanvaraa lajien suhteen ja sitä helpompihoitoinen se on.

Ensimmäiseksi akvaarioksi kannattaa hankkia vähintäänkin n. 100 litran akvaario ja Suomen eläinsuojeluasetus kieltää kalojen asuttamisen alle 40 litran akvaarioissa, paitsi tilapäisesti.

Yleinen laskentakaava kalojen määrälle akvaariossa on seuraavanlainen:

5 – 8 cm mittaisia kaloja - 1 cm kalanpituutta / litra vettä

Pienempiä kaloja voi laittaa enemmänkin, suuremmat taas tarvitsevat vastaavasti enemmän tilaa. Lisäksi tilantarpeeseen vaikuttavat ainakin kalan vilkkaus (vilkkaat uimarit kuten leväbarbi tarvitsevat suhteessa kokoonsa enemmän tilaa), aggressiivisuus (esim. jotkut rihmakalat tai kirjoahvenet ovat näennäisesti verkkaisia uimareita, mutta saattavat kutuinnossaan tehdä ikävää jälkeä puolisoilleen tai muille akvaarion asukkaille, mikäli tilaa on liian vähän) ja ruumiin muoto (kultakalat esimerkiksi kasvavat suuriksi ja ovat lisäksi erittäin massavia kaloja. Siksi niiden asuttaman akvaarion tulee olla suuri.).

Parvikalat eivät taas suhteessa käytä kokoonsa nähden paljonkaan tilaa. Niiden oikotie onneen on riittävästi uimatilaa, paljon lajitovereita ja suojapaikkoja. Niinpä parvikaloja voi ottaa suhteessa akvaarion kokoon yllättävänkin suurilta kuulostavia määriä. Vai miltäs kuulostaa 40 litrainen akvaario, jossa uiskentelee 20 kääpiömonnista ja 30 kääpiörasboraa ;-)

Kalat myös käyttävät tilaa eri tavoin. Usein pelkästään akvaarion litramäärä ei ratkaise voiko jokin kala asua siellä, vaan kyse on akvaarion mitoista. Pinta-ala on tärkeää paitsi reviirikaloille, myös esim. monnisille jotka ovat pohjan tuntumassa viihtyviä vilkkaita viipertäjiä. Sen sijaan esim. lehti- ja kiekkokalat tarvitsevat akvaarioonsa myös runsaasti korkeutta. Kyseiset kalat kun ovat kovin korkeaprofiilisia ja matalassa akvaariossa vatsaevät raahaavat pohjaa ja vahingoittuvat.

Muutamia perussääntöjä kalojen valintaan:

Kannattaa valita aina kaloja tasaisesti akvaarion joka vesikerrokseen. Pohjalle, keskiveteen ja pinnalle.
Parvikalat elävät luonnossa tuhansien yksilöiden muodostamissa parvissa. Akvaario-oloissa parven minimikokona pidetään 6 yksilöä, mutta mitä enemmän parvessa on kaloja, sitä parempi kaloille itselleen. Riittämättömän kokoisessa parvessa kalat voivat tuntea olonsa pelokkaaksi, eivätkä välttämättä näyttäydy juuri koskaan. Lisäksi jatkuva pelko stressaa ja stressi altistaa sairauksille. Nyrkkisääntönä voidaan pitää myös ajatusta: Mitä pienempi kala, sitä suurempi parvi, eli kääpiökokoisille lajeille parven minimikoko lähtee 10: stä yksilöstä
Kaikkien akvaarion kalojen tulee olla kotoisin samantyyppisistä vesistä. Kalat ovat vuosimiljoonien kuluessa sopeutuneet elämään juuri tietyntyyppisessä vedessä ja vaikka ne näennäisesti saattavatkin tulla toimeen niille vääränlaisessa vedessä, kalat maksavat tästä ”mukautumisestaan” aina kovan hinnan. Toimeentulo väärissä olosuhteissa saattaa maksaa lisääntymiskyvyn, vastustuskyvyn heikentymisen, tai lyhentää kalan elinikää radikaalistikin, mikä tekee siitä eläinsuojelurikkeen.
Tästä syystä esim. kovan veden synnyttäviä hammaskarppeja (platyt, miljoonakalat, miekkapyrstöt ja mollit) ei pidä yhdistää pehmeän veden tetrojen ja barbien kanssa.
Akvaariossa on rajatusti tilaa, joten pakenemismahdollisuudet aggressiivisen tai nälkäisen allaskaverin tieltä ovat huonot. Akvaarion asukkaat eivät saa olla vahingoksi toisilleen (esim. tiikeribarbit ovat kovia näykkimään huntupyrstöisten kalojen eviä. Ne eivät siis ole taistelukalalle sopivaa allasseuraa), eikä myöskään tule laittaa samaan akvaarioon kaloja joista toinen voi syödä toisen (esim. neontetrat ja kardinaalitetrat ovat lehtikalojen luontaista ravintoa. Näitä ei siis tule yhdistää samaan akvaarioon).
Joskus on varsinkin aluksi vaikea muistaa kaikkien omien kalojensa nimiä. Kannattaa pitää kirjaa mitä lajeja ja paljonko omassa akvaariossa on, jolloin akvaariokaupassa on helpompi päätellä mitä uutta sinne olisi mahdollista hankkia. Tällöin vältytään helpommin virheostoksilta. Muutenkin heräteostokset olisi elävien eläinten kohdalla syytä unohtaa. Ota aina etukäteen selvää haaveilemasi lajin hoidosta ja lopullisesta koosta ettei pienenä ja somana ostamasi tummaleväpleko sitten aikuisena 50 cm kokoisena vonkaleena aiheuttaisikin lievää ahtautta 100 litran akvaariossasi.
Hyvän akvaariokaupan tunnistat puolestaan siitä, että ennen kuin sinulle myydään mitään akvaariostasi kysytään aina koko ja kalasto. Ja mikäli olet ostamassa jotakin sopimatonta, sinulle kieltäydytään myymästä. Hyvä akvaariokauppa myöskin vastaa myymistään tuotteista.

Kun kalat ovat akvaariossa, varsinainen huolto on varsin helppoa. Päivittäin kalat ruokitaan kahdesti ja samalla niiden käyttäytymistä ja terveydentilaa seurataan. Ruoki kalojasi mahdollisimman monipuolisesti, jolloin ne pysyvät paremmin terveinä. Kerran tai pari viikossa voit pitää hemmottelupäivän ja tarjota kuivaruoan sijasta pakasteruokia. Samoin kerran viikossa päivän mittainen paasto on kaloille hyväksi.

Kuivaruokapurkit on syytä säilyttää viileässä, jolloin niiden vitamiinit säilyvät paremmin.

Ruokinnan yhteydessä on syytä tarkistaa että suodatin ja lämmitin toimivat. Samalla voit laskea kalat ja tarkkailla muutenkin että kaikki on kunnossa.
Mikäli havaitset kuolleen kalan, poista se välittömästi akvaariosta ja tee ylimääräinen 50% vedenvaihto. Myös havaitessasi sairastuneita kaloja, on lääkitys syytä aloittaa heti.

Akvaarionhoidon normaalirutiiniin kuuluu viikottainen 50% vedenvaihto (alle 80 l akvaarioissa vaihtoväli on syytä pitää lyhyempänä, esim. joka 4 – 5 päivä). Samalla imuroidaan pohjalta näkyvät jätteet ja roskat, sekä tarvittaessa (veden virtaus huomattavasti pienentynyt) puhdistetaan suodatin. Samalla karsitaan ja siistitään akvaarion kasvit, sekä puhdistetaan lasit.

Uuteen veteen lisätään vedenparannusainetta (esim. Junglen Start Right), joka neutraloi vedestä raskasmetallit, kloorin ja kloramiinin, sekä nestemäistä kasviravinnetta (esim. Easy-Lifen ProFito). Huomaa, että vedenparannusainetta lisätään vain sen verran kuin uuteen veteen tarvitaan (eli 50 % koko akvaarion tilavuudesta), mutta kasvilannoitetta annostellaan koko akvaarion vesimäärän mukaisesti. Vedenvaihdossa akvaariosta poistetaan kalojen ja hajottajabakteerien aineenvaihdunnan lopputuotetta nitraattia, sekä muita kalojen erittämiä, haitallisia aineita (esim. kasvua haittaavia hormooneja), joiden pitoisuuksia ei voida mittaamalla todeta.

Akvaarion perustaminen

Olet hankkinut itsellesi akvaarion. Onneksi olkoon! Akvaarioharrastus on hauskaa ja mielenkiintoista puuhaa ja jotta harrastuksesi lähtisi sujumaan mahdollisimman ongelmattomasti, tässä sinulle vähän alkuopastusta.

Akvaarion paikka asunossa kannattaa valita niin, ettei siihen osu auringonvaloa lainkaan, tai vain vähän. Mikäli aurinko pääsee paistamaan akvaarioon, voi veden lämpötila kesällä kohota kaloille vaarallisen korkeaksi ja lisäksi ylimääräinen valo saattaa aiheuttaa leväongelmia.
Akvaario tulee asentaa tasaiselle alustalle ja alustan ja akvaarion väliin kannattaa vielä laittaa sentin vahvuinen solumuovi tasaamaan mahdollisia pieniä epätasaisuuksia. N. 100 litran akvaarion voi vielä asentaa tukevan lipaston tmv. päälle, mutta siitä suuremmille olisi hyvä hankkia jalusta, tai akvaariokäyttöön rakennettu pöytä. Akvaario tulee asentaa vaateriin joka suunnasta (kannattaa käyttää vatupassia apuna), sillä täytettynä vesi aiheuttaa akvaarion sisällä melkoisen paineen ja vinolle alustalle tai huolimattomasti asennettu akvaario voi paineen voimasta räsähtää rikki.
Nyt kun akvaario on paikoillaan, voidaan aloittaa sisustaminen ja täyttö. Akvaarion pohjalle laitetaan pestyä hiekkaa tai soraa n. 5 – 7 cm kerros. Mikäli haluat akvaariostasi runsaskasvisen vedenalaisen puutarhan, kannattaa hiekkakerroksen alle asentaa ravinteikas substraattikerros (esim. Humalit). Tämä toimii ravinnepankkina vahvajuurisille kasveille pitkän aikaa. Soran kanssa pohjaravinnetta ei kannata käyttää, sillä sora suurirakeisempana voi päästää ravinnetta liukenemaan veteen, mistä voi seurata leväkukinta.
Aseta nyt hiekan päälle lautanen ja täytä akvaario puolilleen kaatamalla vettä lautasen päälle (näin hiekka ei pölise, eivätkä pohjaravinteet vapaudu veteen). Tämän jälkeen voit asentaa juurakot, kivet ja muut somisteet haluamiisi paikkoihin.
Akvaarion ensimmäisten kasvien tulisi olla nopeakasvuisia, sillä ne käyttävät tehokkaasti hyväkseen liiat ravinteet vedestä. Hyviä kasveja perustettavaan akvaarioon ovat esim: Vedensuosikki (Limnophila sessiliflora), intianvesitähdikki (Hygrophila polysperma), isorasvalehti (Bacopa caroliniana), pikkurasvalehti (Bacopa monnieri), karvalehti (Ceratophyllum demersum), vesisaniaiset (Ceratopteris – suku), vesiasteri (Gymnocoronis spilanthoides), karttulehti (Heteranthera zosterifolia), tanakkakarttulehti (Zosterella dubia), konnanputki (Hydrocotyle leucocephala), rusolehdet (Ludwigia – suku), ärviät (Myriophyllum – suku), hentorotala (Rotala rotundifolia) ja vallisneriat.
Kasvien istutuksen jälkeen täytetään akvaario kokonaan ja asennetaan suodatin ja lämmitin toimintaan. Akvaarioon lisätään vedenparannusainetta (esim. Junglen Start Right) joka neutraloi akvaariovedestä kloorin, kloramiinin ja raskasmetallit ja nestemäistä kasviravinnetta (esim. Easy-Lifen ProFito).
Varsinainen kypsytys voidaan tehdä useammallakin tavalla, tässä pari esimerkkiä: Akvaario biologinen kypsyminen tarkoittaa sitä, että akvaarioon kasvatetaan sopiva hajottajabakteerikanta ennen kalojen kotiuttamista. Kalat tuottavat veteen ammoniakkia, mikä on niille hyvin myrkyllistä. Ensimmäinen akvaarioon muodostuva hajottajabakteerikanta käyttää ruokanaan ammoniakkia ja hajottaa sen nitriitiksi. Myös nitriitti on kaloille hyvin myrkyllistä, joten siitäkin on siis päästävä eroon. Toinen hajottajabakteerikanta hajottaa nitriitin nitraatiksi, joka on kasveille oivaa typpiravinnetta. Nitraatin (ja muiden kalojen aineenvaihdunnassa syntyneiden tuotteiden) poistamisesta akvaariosta huolehtii akvaristi säännöllisillä viikottaisilla vedenvaihdoilla. Jotta akvaarioon saataisiin siis syntymään sopiva bakteerikanta, on sinne saatava bakteereita ja bakteereille ruokaa (ammoniakkia). Tetran Safestart sisältää eläviä bakteereita ja on tällä hetkellä markkinoiden toimivin ja nopein bakteeritiiviste. Erinomainen apu kypsytykseen. Lisäksi tarvitsee lisätä akvaarioon ammoniakkia, tai pelkästään kalanruokaa pieniä määriä.
Toinen tapa on ripotella akvaarioon hiukan kukkamultaa (bakteeriymppi) ja hirvensarvisuol(ammoniakki).

Tekipä kummalla tavalla hyvänsä, seuraava vaihe on molemmissa tavoissa samanlainen. Akvaariota ruokitaan päivittäin aivan pienellä ripauksella kalanruokaa ja vesiarvoja seurataan tarkasti. Seurattavat arvot ovat tietenkin ammoniakki, nitriitti ja nitraatti. Siinä vaiheessa kun akvaariossa ei enää ole ammoniakkia, eikä nitriittiä, mutta nitraattiarvo on kohonnut, on aika tehdä 50% vedenvaihto ja tuoda kalat. Kypsymiseen kuluu aikaa n. 2 viikosta kuukauteen.

Kotiuttamisohjeet

Jätä akvaariokaupassa käynti aina ostoskierroksen viimeiseksi, jotta saat kalasi suorinta tietä kotiin.

Mikäli sinulla on pitkä matka, tai kalasi joutuvat muuten olemaan pussissa pitemmän aikaa, mainitse siitä aina myyjälle jo kalojen pyydystysvaiheessa, niin voimme huomioida tämän kaloja pakatessamme.

Tällöin lisätään kalojen kuljetusveteen happitabletti, joka hapen lisäksi sisältää kalojen limakalvoja suojaavia aineita, sekä pienen määrän rauhoittavaa ainetta (helpottaa kuljetusstressiä). Happitabletti värjää kuljetusveden siniseksi, joten väristä tiedät mikäli sitä on kaloillasi käytetty.

Kotona avaa kalapussi ja aseta se akvaarioon kellumaan. Voit käyttää apuna vaikka pyykkipoikaa, jottei kuljetuspussin vettä pääsisi valumaan akvaarioon.

Pussin kelluttua n. 15 minuuttia, on sen vesi tasaantunut suurinpiirtein samanlämpöiseksi, kuin akvaarionkin vesi. Tällöin voit ottaa pari desiä vettä akvaariosta ja kaataa sen kalapussiin. Toista tämä aina 5 – 10 minuutin välein, yhteensä 3 kertaa, jotta kalat tottuisivat akvaariosi veteen.

Tämän jälkeen ota viereesi ämpäri ja haavi, kaada kalat haaviin ja kuljetusvesi ämpäriin ja nosta kalat haavilla akvaarioon. Tarkkaile kalojasi erityisen huolellisesti ensimmäisen viikon ajan,

jotta huomaisit mahdolliset taudin oireet mahdollisimman aikaisin. Mikäli oireita ilmenee, ota välittömästi yhteys kalat myyneeseen akvaarioliikkeeseen.

Huomioithan seuraavan: Terveiltäkin näyttävät kalat saattavat kantaa sairauksia piilevänä ja siirron aiheuttama stressi on omiaan laukaisemaan taudin puhkeamisen. Lisäksi eri akvaarioiden väliset bakteerikannat ovat aina erilaiset ja uudet kalat eivät ole omien kalojesi tapaan vastustuskykyisiä akvaariosi bakteeristolle ja saattavat siksi sairastua. Samoin myöskään omat kalasi eivät ole saaneet vastustuskykyä uusien kalojen tuomille bakteereille, joten sairastuminen saattaa ilmetä myös vanhoissa kaloissasi.

Paras tapa välttää tämä, on karanteenata uudet kalat aina erillisessä karanteeniakvaariossa ennen varsinaiseen akvaarioon siirtoa. Karanteeniakvaarion tulee olla puhdas ja varta vasten tätä tarkoitusta varten olemassa. Kalat kotiutetaan edellä olevan ohjeen mukaan karanteeniakvaarioon ja niitä pidetään tiukasti silmällä. Viikon kuluttua (mikäli uusissa kaloissa ei ole ilmennyt mitään sairauksien oireita) otetaan varsinaisesta akvaariosta hieman vettä ja kaadetaan karanteeniakvaarioon. Samoin karanteeniakvaariosta kaadetaan hieman vettä varsinaiseen akvaarioon. Tätä toistetaan päivittäin koko loppukaranteeniajan (yhteensä n. 3 viikkoa – kuukausi). Näin ”rokotetaan” sekä uudet, että vanhat kalat kestämään toistensa bakteerikantoja ja uusien kalojen kotiuttaminen sujuu turvallisesti.

Yleistä

Akvaariopaketin ostajalle kalat 20 % alennuksella seuraavan 6 kk ajan
Kasvipotti 25,00 € / 5 kpl (norm 6,00 € - 7,00 € /kpl)
Parvikalat - vähintään 10 kpl ostajalle 2 kpl kaupan päälle

Tervetuloa Pieneen Akvaariokauppaan

Aktiivinen kuva

Pieni Akvaariokauppa on asiantunteva ja viihtyisä, elokuussa 2005 avattu akvaariopainotteinen lemmikkitarvikeliike Helsingissä, aivan Hakaniemen torin tuntumassa. Meiltä löytyy 30 myyntiakvaariota, erillinen kasviallas. Ikioma tukkumme mahdollistaa kalojen ja kasvien maahantuonnin, sekä laadukkaan, edullisen ja monipuolisen kalavalikoiman, karanteenattuna ja takuulla varustettuna tottakai.

Asiakaslähtöinen ja hyvä palvelu on meille kunnia-asia ja se yhdessä laajan tietotaitomme ja asiantuntemuksemme kanssa on tehnyt liikkeestämme koko maan laajuisesti ja jopa maan rajojen ulkopuolellakin tunnetun.

Julkisilla pääset meille kätevimmin Helsingin keskustasta metrolla, tai raitiovaunuilla numero 3B tai 6. Myös useat bussit tuovat perille, tarkemmin asiaa kannattaa tutkiskella osoitteesta www.reittiopas.fi Autoilijat löytävät parkkipaikkoja parhaiten ympäröiviltä pikkukaduilta (kuten toinen ja kolmas linja), tai Hakaniemen toriparkista. Myös Hakaniemen rannassa on usein vapaata parkkitilaa.

Pieni Akvaariokauppa on avoinna ma - pe klo 11 - 18, la klo 11 - 15, su suljettu.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

Hämeentie 6, 00530 Helsinki p. 09 735 712

Lue lisää...